Päävalikko
TERVETULOA
Tervetuloa Järvenpään Haukkojen kotisivuille! Pääsivulta löytyvät kaikki seuraan liittyvät tiedot ja ylänavigoinnista pääset joukkueidemme omille sivuille.
| Jos yläpalkki ei näy ruudullasi, asenna Adobe Flash Player koneellesi tästä |
|
| Asenna myös Shockwave Player |
 |
Toivottavasti viihdyt seurassamme.
SEURA 30 VUOTIAS
Järvenpään Haukat täytti 17.4.2009 kunnioitettavat 30 vuotta. Juhlat on juhlittu ja työ jatkuu. Seuraa näiltä sivuilta mitä milloinkin tapahtuu.
Sivustolla juuri nyt
Sivustolla on 13 vierastaEtusivu 
Tiedotteet Valmennuspäälliköltä
Tiedotteet Valmennuspäälliköltä | Valmennuspäälliköltä |
|
|
Terve harrastajien vanhemmat sekä itse harrastajat! Tässä on hyvä tutkimus jonka tulisi herättää hieman pohdiskelua kotona sekä seuran sisällä. Alla on pieni pätkä kyseisestä tutkimuksesta. Kuinka saadaan lapset ja nuoret liikkumaan paremmin ja monipuolisemmin? Tämä on asia johon tarvitaan vastauksia ja johon Haukat yhdessä muiden järvenpäälästen seurojen kanssa tarvitsee löytää vastaukset. Allaa osoite josta voi katsoa koko tutkimuksen. (Lähde http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Urheiluseurat_PDF/Hyva_harjoittelu_A4vedos.pdf ) Urheilevien lasten fyysis-motorinen harjoitteluViisi puuttuvaa viikkotuntia tuo 2000 tunnin harjoitusvajeen Suomalaisten lasten ja nuorten fyysisesti passiivinen arki on tiedetty jo pitkään suureksi ongelmaksi kansanterveyden kannalta. Tämän selvityksen perusteella fyysisesti passiivinen arki on kasvava ongelma myös kilpaurheilua harrastaville lapsille ja nuorille. Ohjattujen tai omatoimisesti toteutettujen lajiharjoitusten määrän lisäys ei näytä riittävän korvaamaan niitä menetettyjä arkiliikunnan tunteja, joita ennen saatiin polkupyörän selässä, kävellen ja kodin lähiympäristössä liikkumalla. 8–11-vuotiailla lapsilla tilanne on vielä kohtuullinen, mutta 12–18-vuotiailla päälajin ulkopuolisen liikunnan määrät ovat todella pienet. Kilpaurheilusta innostuneille lapsille ja nuorille sopivaliikunnan ja harjoittelun määrä on vähintään 18 tuntia viikossa. Tässä selvityksessä keskiarvoksi saatiin 13,4 tuntia viikossa. Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi (vertaa Tammelin, T. (toim.), Nuori Suomi ry, 2008; Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille). 18 viikkotuntia on urheilevalle lapselle ja nuorelle pienillä laadullisilla puutteillakin kohtuullisen turvallinen harjoittelun määrä. Huipulle tähtäävä nuori urheilija voi liikkua ja harjoitella 25 tuntia viikossa ja jopa enemmän, jos rasitus tulee monipuolisesti ja iso osa matalalla teholla tapahtuvaa huoltavaa ja rakentavaa perusharjoittelua (esim. aerobista peruskestävyyttä, lihaskuntoa, monipuolista taitoliikuntaa). Huomattava on, että 25 viikkotuntia koostuu ohjelmoidun harjoittelun lisäksi myös omatoimisesta harjoittelusta ja liikunnasta. 8–16-vuotiaana kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan keskimäärin viisi puuttuvaa viikkotuntia tuo vuosien aikana noin 2000 liikunta- ja harjoitustunnin vajeen. Tämä on merkittävä lovi harjoittelussa ja sitä on vaikea enää myöhemmin kuroa kiinni. Monet viestit mm. urheilulukioista kertovat, että 16-vuotiaana aloitettu tehostettu harjoittelu ei tuota toivottua tulosta ja liian useasti se johtaa ylirasitustilaan tai jopa rasitusvammoihin. Harjoitustuntien lisäystä suunniteltaessa kannattaa etsiä joustavia ja perheiden arkea kunnioittavia ratkaisuja. Taitavasti arkielämään sijoitettu perusliikunta ja harjoittelun ”kotiläksyt” ovat helpompia toteuttaa, kuin ohjattujen harjoitusten lisääminen. Yksittäisten ohjattujen harjoitusten lisäämistä viikkoon tarkoituksenmukaisempaa voi olla yksittäisten harjoitusten pidentäminen esim. 30–45 minuutilla. Harjoitusvuorojen pituutta voi olla hankala muuttaa, mutta harjoituksen voi aloittaa 15–30 minuuttia aiemmin tai jatkaa 15–30 minuuttia harjoituksen jälkeen esimerkiksi sisällyttämällä alkuun ja loppuun oheisharjoitteita tai pidennettyjä alkuverryttelyjä. Monipuolisuus on edelleen tärkeä tavoite Lasten urheilun monipuolisuus on laajasti hyväksytty jo 1970-luvulta lähtien ja monipuolisuuden varmistaminen on hyvä ja tärkeä perusteema edelleen. Perustotuus siitä, että hyvä monipuolinen pohja mahdollistaa myöhemmin harjoittelun kaventamisen lajisuoritukselle tärkeisiin harjoitteisiin, pitää edelleen paikkansa. Selvityksen laadulliset ja määrälliset havainnot antavat aihetta painottaa monipuolisuuden käsitettä koskemaan entistä vahvemmin fyysisten ominaisuuksien monipuolisuutta. Lasten urheilun monipuolisuus ymmärretään pääosin motoristen perustaitojen ja eri lajitaitojen monipuolisuutena. Nykyisessä tilanteessa fyysisten ominaisuuksien monipuolisuus harjoittelussa on entistä tärkeämpää. Selvityksessä tehtyihin havaintoihin etenkin aerobisen peruskestävyyden ja lihaskunnon puutteista, mutta osittain myös nopeusharjoitteiden ja voimaharjoittelun puutteisiin tulee tarttua entistä voimakkaammin. Harjoittelun ja liikunnan tulisi varsinkin alle 15-vuotiailla olla niin motorisesti kuin kaikkien fyysisten perusominaisuuksien osalta monipuolista. Hermo-lihasjärjestelmää, luustoa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä eri aineenvaihduntajärjestelmiä tulisi kuormittaa lapsuuden ja nuoruuden liikunnan ja urheilun yhteydessä monipuolisesti. Yksipuolinen lajiominaisuuksiin panostaminen voi aiheuttaa jopa negatiivisia terveysvaikutuksia ja rajoittaa myöhempää kehittymistä urheilijana. Suurin muutostarve 12–15-vuotiaiden harjoitteluun Ikäryhmänä eniten muutostarvetta on murrosikäisten harjoittelussa. Tässä ikäryhmässä useimmat lapset luopuvat rinnakkaislajeista ja muu fyysinen aktiivisuus vähenee olennaisesti. Päälajin lisääntyvät ohjatut harjoitukset ja lajiin liittyvä omatoiminen harjoittelu eivät riitä paikkaamaan kokonaisliikunnan määrän vähenemisestä ja laadun muutoksia. 12–15-vuotiaana harjoittelu on kriittisessä murrosvaiheessa. Psyykkinen ja sosiaalinen epävarmuus sekä suuret erot biologisessa iässä ovat valmennuksen ja murrosikäisen itsensä kannalta haasteellisia ja herkkiä asioita. Murrosikäiselle nuorelle on inhimillistä kaventaa harjoitteluaan helposti omien fyysisten ja motoristen vahvuuksiensa ympärille. Viimeisten vuosikymmenien aikana urheilua on pääosin kehitetty alle 12-vuotiaiden ryhmäohjauksen sekä yli 16-vuotiaiden lahjakkuuksien yksilöllisen valmennuksen kannalta. Murrosikäisten urheilu tulee nostaa omaksi kehittämisen kohteeksi ja siinä tulee sovittaa yhteen ryhmävalmennuksen ja yksilövalmennuksen vahvuudet, sekä pohtia järkeviä ratkaisuja harjoittelun eriyttämiseksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa tehokas valmennus 12–15-vuotiailla koostuu jatkossakin monen osapuolen yhteisvaikutuksena. Itse nuoren urheilijan, hänen perheensä, valmentajan, seuran, lajiliiton ja muiden tukipalveluja tuottavien tahojen tulee tiedostaa kokonaisuus ja löytää toimilleen sopiva ja tehokas rooli. Harjoittelun kuormituksen suunnittelun ja seuraamisen kokonaisvastuusta on tulevaisuudessa paremmin sovittava. Parhaatkaan tukitoimet eivät nuorta urheilijaa kehitä, ellei nuori itse ota isoa vastuuta omasta urheilustaan ja löydä sisäistä kipinää harjoitteluun. 12–15-vuotiaana on etsikkoaika kasvaa urheilijaksi. Urheilijaksi kasvussa keskeisiä asioita ovat oman ymmärryksen kehittäminen harjoittelun vaikutuksista sekä omatoimisen harjoittelun innokas ja tunnollinen toteuttaminen. Myös urheilullisten elämäntapojen (ravinto, uni, lihashuolto, päihteettömyys) omaksuminen on tässä iässä tärkeä sisäistää. ■ |
|
| Viimeksi päivitetty ( 22.01.2010 ) |
| < Edellinen |
|---|
Luistelukoulu
Luistelukoulu on tarkoitettu kaikille 4-10 vuotiaille tytöille ja pojille. Koulua käydään Järvenpään jäähallissa klo 10-11 vasta-alkajat, klo 11-12 kehittyneemmät luistelijat.
Ringettekoulu
Ringettekoulu on tarkoitettu kaikille 4-10 vuotiaille tytöille. Koulua käydään perjantaisin Kellokosken jäähallissa klo 17.50-18.50.
Tuomarikoulu
Erotuomari- ja juniorierotuomarikoulutusta tehdään Keski-Uudenmaan jääkiekkotuomarien toimesta. Juniorituomariksi koulutetaan 14 vuotiaita pelaajia.